Näpit irti mun makuuhuoneesta!!

Näpit irti mun makuuhuoneesta!

Näin presidentinvaalien alla on hyvä ottaa puheeksi yksi näkökulma, eli homoseksuaalien oikeus avioliittoon. Koko homma on mennyt ihan läskiksi, koska keskustelun argumentit ovat luokkaa “mies ja nainen aina ja iänikuisesti”, sekä myös Raamatun jakeiden viljelyä enemmän kuin kirkossa.

Mutta nyt tässä on yksi asia, mitä en usko kenenkään voivan kuin vastustaa: makuuhuoneasiat eivät kuulu kirkolle, eivätkä valtiolle, vaan ihmisille. Rakkaus ei ole kirkon, ei valtion, eikä yhteiskunnan vaan ihmisten oma asia. Se, että joku ihminen haukkuu rakkauden toteuttamista synniksi, ei ole pois homoilta vaan tältä saarnaajalta. Raamattu ei ole mikään automaattinen kertomus siitä millaisen parisuhteen tulisi olla, koska sekin kirja riippuu niin paljon sitä lukevan näkökulmasta. Kuten eräs fiktiivinen hahmo sanoi: “I can not serve a God who calls me an abomination”

Ensinnäkin tässä homokeskustelussa on mennyt kristinusko niin päin persettä kuin vain olla ja voi. Koko touhu lähtee liikkeelle siitä, että homostelu tuomitaan syntisenä toimintana, eikä sellaista voi kuin vastustaa, niin kuin kaikkea syntiä ylipäänsä tulee vastustaa. Mutta sitten on lähtenyt lumipallo liikkeelle pahemman kerran, ja koko touhu on mennyt järjettömäksi lumivyöryksi, jolle ei ole mitään loppua. Sen sijaan, että homous olisi vain yksi synti muiden joukossa, on siitä tehty saatanan suurin ase kristittyjä vastaan. Tappaminen, kiduttaminen ja murhaaminen ei ole mitään verrattuna siihen syntiin, että homopojat nussivat toisiaan perseeseen. Tappamisen saa anteeksi, kiduttamisen saa anteeksi, mutta auta armias jos olet homostellut edes kerran elämässäsi.

Olemme saaneet lukea luoja ties millaisista eheyttämishoidoista ja muista asioista, mutta kaikista niistä paljastuu yksi ainoa asia takaa: ne eivät ole ihmistä varten. Ne ovat sitä varten, että ihmisestä saataisiin poistettua se likainen syntisyys, tavalla tai toisella. Ja jos homoudesta “parantumisen” hintana on mielenterveysongelmat ja epävarmuus, niin onko se sen arvoista? Seurakuntayhteys ja muut jutut ovat kivoja asioita, mutta tässä tapauksessa koko homma on mennyt täysin läskiksi. Tässä ei ajatella enää syntistä homoa, vaan sitä homouden syntiä. Minä en itse kykene hyväksymään tätä ajojahtia sellaisen ominaisuuden takia, joka loppujen lopuksi merkitsee aika vähän ihmisen kokonaisuudelle. Minä en hyväksy sitä, että jopa ihmisarvoa kunnioittavassa länsimaisessa yhteiskunnassa tietty ihmisryhmä joutuu edelleen lukemaan samoja uutisia: te olette saastaisia, jotka pitää parantaa.

Minä sanon teille – teille jotka että hyväksy homoutta – että pitäkää tunkkinne perkele! Pitäkää kaikki ne ahtaat instituutiot, joiden nimeen te vannotte. Pitäkää kaikki ne kirjoituksenne, joissa ihminen tuomitaan mitättömien asioiden takia. Pitäkää arvonne, joiden takia te sorratte muita. Teidän pitäisi hävetä enemmän kuin teidän vastustamanne homoseksuaalisuuden. Avioliiton pitäminen yhteiskunnan tukipilari on yksi suuri vitsi, katsokaa huviksenne kuinka moni avioliitto päättyy eroon. Avioliitto on yksi nykyajan suurimpia taloudellisia ja henkisiä riskejä mihin yksilö voi itsensä ja perheensä sitoa. Pikemminkin voidaan sanoa, että avioliitto on suurempi riski yhteiskunnan moraalille kuin mikään määrä homoja kulkueessa. Jos vertaamme homouden ja avioliiton aiheuttamia haittoja, niin kumpia on enemmän? Tietääkseni perheväkivaltaa on eniten perheissä, jotka on joskus perustettu rakkaudelle, ja vala vannottu käsi rakkauden sanomalla.

Jos kuulut seksuaalivähemmistöön, niin minun sanani sinulle on: pidä pintasi! Sinun paikkasi tässä maailmassa on hyvin heikko, mutta muista aina, että sinussa ei ole mitään vikaa. Älä ole uhri, äläkä alistu niiden tahtoon, jotka tahtovat rikkoa sinua vastaan. Sinussa ei ole mitään vikaa, sinä olet arvokas sellaisena kuin olet. Mikäli he pitävät sinun suuntautumistasi ongelmallisena, se on heidän ongelmansa, eikä sinun. Mikäli he sanovat, että sinä tuhoat heidän aviolliset instituutionsa, niin vastaa, että mikäli sinä voit tuhota sen suutelemalla kumppaniasi alttarin edessä, niin eipä ole avioliitolla hääppöinen pohja.

Muistakaa, että homovastaisuuteen liittyy pelko. En tiedä mistä se tulee, mutta tuntuu siltä, että homoja pelätään valtavasti. Pelätään, että he tuhoavat kirkon. Pelätään, että he tuhoavat avioliiton. Pelätään, että he tekevät lapsistakin homoja. Pelätään, että he tekevät muistakin homoja. On se jännä miten rakkauden nimeen vannovat pelkäävät niin paljon rakkautta. Rakkaus ei tuhoa, se rakentaa. Miten rakkaus – myös homojen välinen rakkaus – voisi tuhota kaiken sen mitä olemme rakentaneet?

Maailmalla ihmisiä hirtetään homouden takia. Meilläpäin tilanne on parempi: heitä halutaan vain aivopestä heteroiksi. Tätä aivopesua eivät harrasta valtiojohtoiset organisaatiot, vaan yksityiset järjestöt, jotka perustavat toimintansa eräisiin pyhiin, aavikolta peräisin oleviin kirjoituksiin. Lääketiede ei luokittele homoutta sairaudeksi, koska se ei hyväksikäytä toista. Niin paljon kuultu homouden vertaaminen pedofiliaan on paskapuhetta. Pedofiliassa on kyse hyväksikäytöstä, ja homoudessa on kyse rakkaudesta.

Rakkaus ei ole Raamatussa, ei kirkossa, ei valtiossa, ei moskeijassa, ei ateistien kokoontumisessa, vaan se on ihmisessä itsessään. Lopetetaan viimeinkin tämä liian pitkään jatkunut ajojahti, ja nostetaan sateenkaarilippu salkoon. Rakkaudessa ei ole mitään vikaa, ja joka toista väittää, saa sanoa valheensa nyt heti ja vaieta iäksi.